Eläkeliiton Joutsan yhdistyksen toinen vuosikolmannes kuljetti jäsenistöä tapahtumasta toiseen:
Toinen vuosikolmannes aloitettiin Toukosiunauksella Erja ja Arto Höltän tunnelmallisen Ylätalon pihalla. Talon isäntäväellä on ihmeellinen taito saada ihmiset tuntemaan olonsa tervetulleeksi. Isojen pihapuiden varjossa, auringolta suojassa, kaikkien kiireet hetkeksi pysähtyivät.
Uudet vapaaehtoistyöntekijät kokoontuivat piiirin tapahtumaan Lamminmäelle. Mölkkykerho aloitti entiseen tapaan Lukion kentällä ja puolen sataa eläkeliittolaista vietti leppoisan linnunlauluretkihetken Toivolassa. Apuset tutustelivat Toivakan kollegoihin liikunnan merkeissä ja vaihtoivat kokemuksia.
Kesäkuussa bussilastillinen uteliaita eläkeliittolaisia sokkomatkaili Tampereella Poliisimuseossa, ruokaili Ilolassa ja ihmetteli Visavuoren jyhkeitä maisemia. Kotimatkalla hyvää mieltä vahvistettiin vielä Vääksyn Toivon tuvalla kotimatkalla upeita Pulkkilaharjun maisemia ihaillen.
Loppuosassa toista kolmannesta käytiin Sydänyhdistyksen väen kanssa teatterissa Mäntyharjulla kahdella bussilla, rantakalailtapäivässä sade säikytteli vähän, elokuun lopulla kävimme sunnuntairetkellä Äijälän vanhalla koululla. Galleriasta löytyy kuvia.
Vaikka joulu jo alkaa horisontissa häämöttää, tulossa on vielä tanssia, kerhot alkavat, digikoulutusta pankkiasioinnin turvaksi, syyskokous katsoo ensi vuoteen ja vielä ennen joulujuhlaa ehditään keinutella risteily Tallinnaan.
Eikä tässä vielä kaikki: noin 30 innokasta kuntoilijaa osallistuu syksyn aikana jäsenjärjestöavustuksen turvin ohjattuun kuntosaliharjoitteluun Joutsan kunnan omistamalla kuntosalilla. Ryhmiä piti perustaa 2, että ohjaus on tehokasta.
Enemmän Elämään -lehtikin on viimeistä silausta vaille valmis ja ilmestyy syys-lokakuun vaihteessa. Joutsastakin 3 mielenkiintoista juttua, joissa pääosassa liikuntaukot, tervaparooni ja akvaarioon ihastunut koira. Ilmoittelemme myöhemmin myyntipäivät entiseen tapaan. S-marketilla ja K-Supermarketin aulassa nähdään.
Niin se alkaa tämäkin vuosi painua mailleen. Kiitos kaikille mukana olleille ja auttavan käden tarjonneille.
Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo on ehdottanut, että jokaiseen kuntaan pitäisi tehdä kohtaamislupaus:
”Jokainen iäkäs ihminen kohdataan nimellä, arvokkaasti, kuunnellen, kiirettä pitämättä ja osallisuutta vahvistaen.”
Näinhän me jo toimimme – eikö vaan!
